tiistai 19. helmikuuta 2013

John D. Barrow: Book of Universes


Tunnen itseni yhtäkkiä humanistiksi luettuani  John D. Barrow'n Book of Universesin (Vintage, 2012). Se on selkokielellä kirjoitettu selvitys universumien tutkimisesta. Popularisoitu tiede kiinnostaa minua lähtökohtaisesti aina ja niin tämä karamellia muistuttavalla kannella varustettu teos lähti mukaani Akateemisen alennusmyynnistä.

What is the universe? Where did it come from? Where is it heading? These questions sound simple but they are amongst the most far-reaching that have ever been posed.

Oikeastaan Book of Universes on aika mahtava. Aihetta käsitellään historialähtöisesti niiden tutkijoiden kautta, jotka ovat ratkoneet Einsteinin yhtälöitä ja ideoineet universumien malleja. Osa universumeista laajenee, osa kutistuu, osa on tasaisia, osa saa mitä kummallisimpia muotoja. Ja sitten on vielä kysymys siitä, mistä esimerksiki meidän universumimme on lähtöisin? Oliko alussa singulariteetti? Vai onko mitään alkupistettä ollutkaan?

Toisaalta universumeita kuvaavat matemaattiset yhtälöt ovat varsin korkeaa matematiikkaa, joka ei minulle ihan aukea. Fysikaalisen kemian kursseistakin pääsin läpi vain onnella ja ahkeran laskarienkopiointitekoryhmän avulla. Toki sitten se, jolle Einsteinin yhtälöt näyttäytyvät hieman ymmärrettävempinä ymmärtää varmasti myös Barrow'n petollisen yksinkertaisen näköisiä mutta silti hankalia kuvaajia. Onneksi tekstiä on kevennetty lukujen alkuun laitetuilla sitaateilla, joita on niin Douglas Adamsilta kuin C.S.Lewisiltakin.

Kun Barrow kertoo tiedemiehistä ja luonnontieteellisistä menetelmistä on hän parhaimmillaan. Kirja tuo hienosti esiin myös sen, miten tieto kehittyy jatkuvasti: se mitä meillä tähän mennessä on kirjoihin painettu on tietoa, jota kukaan ei ole vielä ehtinyt kumota. Kymmenen vuoden päästä osa oppikirjateksteistäkin on varmasti erinäköistä kuin nyt (ja etenkin avaruustutkimuksen osalta, onhan Plutokin jo pudonnut planeettojen joukosta ja mönkijä tuo jatkuvasti lisää tietoa Marsista!).

Faced with these perplexities, do we have any chance of winnowing fake realities from true? What might we expect to see if we are making scientific observations from within a simulated reality?

Vaikka osa kirjasta menikin minulla kirkkaasti yli hilseen aiheutti se myös mielenkiintoisia ja myös vähän pelottavia pohdintoja. Mistä universumimme tosiaan on tänne tullut? Olemmeko vain jonkun korkeamman elämänmuodon luoma ohjelma, jonka olosuhteita muutellaan testitarkoituksessa? Kuinka suuri on avaruus ja kuinka pieniä me itse olemmekaan? Hui.

Book of Universes oli siis varsin mainio teos, mutta en aivan hevillä lähde sitä suosittelemaan. Jos on valmis taklaamaan useamman kuvaajan ja pilkkomana yhtälöitä palasiksi universumin tutkijoiden kanssa niin siitä vaan, siinä tapauksessa tämä on kirja juuri sinulle. Jos et, suosittelen jotain vähemmän teoreettista.

ps. Tunnustan, en lukenut alaviitteitä.

Haasteet: Toinen suoritus Kosmoksen lumoa ja tähtisumua -haasteeseen, yksi pinna Kansankynttiläin kokoontumisajoihin (IX Luonnontieteet).

John D. Barrow: Book of Universes
Vintage, 2012 (alunperin julkaistu 2002) 354 s.
Kansi: Mehau Kulyk / Science Photo Library

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Sanavahvistus otettu käyttöön roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...